Nykyisen viikon numero

Kalenteri viikkonumeroilla

Kalenteri on riittÀvÀn suurten aikavÀlien laskemiseen tarkoitettu jÀrjestelmÀ, joka perustuu taivaankappaleiden liikkeen jaksoittaisuuteen. Aurinkokalenterit perustuvat Auringon liikkeeseen, Kuukalenterit perustuvat Kuun liikkeeseen, Kuun aurinkokalenterit perustuvat Kuun ja Auringon liikkeeseen samanaikaisesti.

Yksi ​​kalenterin tĂ€rkeimmistĂ€ yksiköistĂ€ on viikko. Viikko on seitsemĂ€n pĂ€ivĂ€n ajanjakso. TyötehtĂ€vĂ€nsĂ€ tehokkaasti suunnittelevalle henkilölle viikko on aikayksikkönĂ€ erittĂ€in tĂ€rkeĂ€.

Kalenterihistoria

Itse termi kalenteri tuli meille antiikin Roomasta ja kÀÀnnetty latinalaisesta calendarium-velkakirjasta. Historia kertoo, ettÀ roomalaisilla oli tapana maksaa velat takaisin ja maksaa niille korkoa kuun ensimmÀisinÀ pÀivinÀ, niin kutsuttujen kalensien pÀivinÀ.

EnsimmÀiset kalenterien analogit ilmestyivÀt kuitenkin kauan ennen Rooman valtakunnan perustamista.

Nabta Playan kaupungin lÀheisyydestÀ, joka sijaitsee noin 800 kilometrin pÀÀssÀ Kairosta, löydettiin ehkÀ ensimmÀinen vuotuinen kalenteriympyrÀ ihmiskunnan historiassa. Sen loivat puolipaimentolaiset paimenten heimot, jotka asuivat nykyaikaisen Egyptin alueella noina aikoina. TÀmÀn ympyrÀn avulla, jonka lÀhtökohtana oli Siriuksen ilmestyminen taivaalle, heimon asukkaat seurasivat sadekauden alkua. Voimakkaat sateet muuttivat kuumasta autiomaasta todellisen keitaan, jonka niityt ovat ihanteellisia laiduntamiseen.

Suurin samalla historian ajanjaksolla kalenterin analogi ilmestyi nykyisen Saksan mailla asuneiden heimojen keskuuteen. Historiassa se on sÀilynyt Gosekin ympyrÀnÀ, jonka lÀhtökohtana oli talvipÀivÀnseisauksen pÀivÀ.

Seuraavat viittaukset ajanlaskennan mekanismeihin viittaavat muinaiseen Egyptiin. TÀssÀ kalenterivuosi oli aikavÀli Sirius-tÀhden kahden vierekkÀisen heliakaalisen nousun vÀlillÀ. EgyptilÀiset tarvitsivat kalenterin mÀÀrittÀÀkseen Niilin tulvien hetket, jotka toistuvat vuodesta toiseen. Luonnonilmiö voi tuhota kaikki muinaisen Egyptin asukkaiden sadot. Mutta tietÀen etukÀteen, milloin tÀmÀ tapahtuu, maanviljelijÀt korjasivat satonsa etukÀteen ja valmistautuivat maan muokkaukseen, josta tuli tulvien pÀÀtyttyÀ hedelmÀllisempÀÀ ja taipuisampaa viljelyyn.

On huomionarvoista, ettÀ muinaisilla kalentereilla ei ollut selkeÀÀ jÀrjestystÀ, ja eri kulttuureissa niillÀ oli alkuperÀinen rakenne. Joten esimerkiksi keltit jakoivat viikon 9 pÀivÀÀn, egyptilÀisten keskuudessa se koostui 10:stÀ ja muinaiset saksalaiset elivÀt pitkiÀ viikkoja, jotka koostuivat jopa 14 pÀivÀstÀ.

SeitsemÀn pÀivÀn viikot ilmestyivÀt ensimmÀisen kerran muinaisessa idÀssÀ. Jokaiselle viikonpÀivÀlle annettiin taivaankappaleen nimi: maanantai - kuu, tiistai - Mars, keskiviikko - Merkurius, torstai - Jupiter, perjantai - Venus, lauantai - Saturnus, sunnuntai - aurinko.

SeitsemÀnpÀivÀinen viikko vastaa myös Raamatun kirjoituksia, joiden mukaan Jumala oli mukana maailman luomisessa kuuden kokonaisen pÀivÀn ajan ja seitsemÀntenÀ pÀivÀnÀ hÀn lopulta pÀÀtti levÀtÀ.

SeitsemÀnpÀivÀisen viikon lopullisen kÀsitteen loivat roomalaiset. Kaikki alkoi siitÀ, ettÀ Aleksandrialainen tÀhtitieteilijÀ Sosigenes kehitti Caesarin kÀskystÀ niin sanotun Julian-kalenterin, jossa oli 12 kuukautta ja 365 pÀivÀÀ. LisÀksi roomalaiset levittivÀt tÀtÀ kalenteria kaikkialle valtakuntaan kuumasta EgyptistÀ Saksan loputtomiin metsiin.

Juliaaninen kalenteri kesti 1400-luvulle asti, minkÀ jÀlkeen paavi Gregorius XIII korvasi sen gregoriaanisella kalenterilla. Se ei kÀytÀnnössÀ eronnut edeltÀjÀstÀÀn, mutta oli tarkempi ja lÀhempÀnÀ oikeaa ajankohtaa vuodenaikojen vaihdolle. NykyÀÀn useimmat maailman maat kÀyttÀvÀt gregoriaanista kalenteria.

Tarve ottaa kÀyttöön kalentereita ja niiden analogeja antiikin kansojen keskuudessa ja kaikkien sivilisaatioiden asteittainen siirtyminen kohti yhtÀ organisoitua kalenteria todistavat ihmisten erityisestÀ suhteesta aikaan. Kalenteri ei ole vain loistava työkalu jÀrjestelyyn, vaan myös vÀlttÀmÀtön työkalu historian tÀrkeiden pÀivÀmÀÀrien ja tapahtumien tallentamiseen, jolloin voit vÀlittÀÀ luotettavaa tietoa tuleville sukupolville.

Monesko viikko on meneillÀÀn?

Kalenteri on vain työkalu, jolla voimme hallita aikaamme tuottavasti. Mutta jotta tÀmÀ työkalu toimisi, meidÀn on kÀytettÀvÀ tehokkaita ajanhallintatekniikoita.

Tehokkaat ajanhallintatekniikat

SÀÀntö 1–3–5

SÀÀnnön ydin on, ettÀ työpÀivÀn aikana, ajallisesti rajoitettuna, sinulla on varaa tiettyyn mÀÀrÀÀn tehtÀviÀ. Tee siitÀ sÀÀntö:

  • yksi iso tehtĂ€vĂ€;
  • kolme keskikokoista tehtĂ€vÀÀ;
  • kaksi pientĂ€ tehtĂ€vÀÀ.

TÀmÀn sÀÀnnön avulla haravoit nopeasti pÀÀllesi kasaantuneet tavarat, pÀÀset eroon hÀtÀtyötavasta ja jatkossa ehdit tehdÀ kaiken ajallaan ilman turhaa ylityötÀ.

Kolmen sÀÀntö

Niille teistÀ, joiden mielestÀ yllÀ olevan sÀÀnnön tehtÀvien mÀÀrÀ on ylivoimainen, lahjakas kirjoittaja ja tuottavuuskonsultti Chris Bailey tarjoaa helpomman ratkaisun: valitse kolme tÀrkeintÀ tehtÀvÀÀsi tarkistuslistaltasi ja keskity tÀysin niiden suorittamiseen lopun ajan. pÀivÀ. Seuraavana pÀivÀnÀ - seuraavat kolme tehtÀvÀÀ jne.

10 minuutin menetelmÀ

Vaikein osa työstÀ on aloittaminen. On hieno tapa huijata laiska mieltÀsi: "Teen tÀtÀ vain 10 minuuttia ja sen jÀlkeen lepÀÀn." Olemme varmoja, ettÀ pian unohdat loput ja työskentelet tuottavasti.

Pomodoro-menetelmÀ

KekseliÀisen yrittÀjÀn Francesco Cirillon jÀrjestelmÀ "Pomodoro-menetelmÀ" on valloittanut maailman pitkÀÀn. Tarvitset ajastimen. Asetat sen 25 minuutiksi. Olet tuottava. 25 minuutin kuluttua anna itsellesi viiden minuutin lepo ja palaa sitten töihin. Kun olet työskennellyt tÀllÀ tavalla neljÀn syklin ajan, pidÀt 15-30 minuutin tauon.

MenetelmÀ 90/30

MenetelmÀn ydin on seuraava: kÀytÀt 90 minuuttia tietyn tehtÀvÀn tekemiseen, jonka jÀlkeen lepÀÀt 30 minuuttia. Sitten sykli toistuu, ja seuraavat 90 minuuttia omistat toiseen tehtÀvÀÀn. On tÀrkeÀÀ, ettÀ omistat ensimmÀisen työskentelyn tÀrkeimmÀlle tehtÀvÀlle.

MenetelmÀllÀ on tieteellinen perusta, sen tehokkuutta on testannut monet menestyneet ihmiset.

MenetelmÀ 52/17

MenetelmÀ niille, joiden mielestÀ 90 minuuttia tuottavaa työtÀ on uuvuttavaa. Tekniikka on sama kuin 90/30-menetelmÀssÀ, aika on erilainen: 52 minuuttia työtÀ, 17 minuuttia lepoa.

Sammakon syöminen

Maailmankuulun valmentajan Brian Tracyn menetelmÀ. HÀnen terminologiansa mukaan "sammakot" eivÀt ole kovin miellyttÀviÀ tehtÀviÀ, joiden suorittamisen ajatus saa aikaan tÀydellisen voiman ja motivaation hajoamisen. Tracy neuvoo "syömÀÀn sammakko", eli tekemÀÀn tÀmÀn tehtÀvÀn aivan työpÀivÀn alussa. Jatkossa se on helpompaa - tekniikan kirjoittaja lupaa.

Kanban

Upea tapa visualisoida työnkulkusi, alun perin Japanista. Sen toteuttamiseen tarvitset tarrataulun, jonka työkenttÀ on jaettava kolmeen sarakkeeseen otsikoilla: "TehdÀ", "Teen", "Valmis". Seuraavaksi tarrat otetaan, niihin kirjataan kotelot, minkÀ jÀlkeen tarrat liimataan taululle kotelon nykyistÀ tilaa vastaavaan kohtaan. Tarrojen liikkumisnopeus osoittaa selvÀsti työsi tehokkuuden.

2 minuutin sÀÀntö

SÀÀntö tulee David Allenin GTD (Getting Things Done) -metodologiasta. Lopputulos on yksinkertainen: tehtÀvÀt, jotka vievÀt jopa kaksi minuuttia, tehdÀÀn vÀlittömÀsti. TÀmÀ purkaa aivosi kuormittamatta niitÀ pienillÀ asioilla.

Tuore tai paistettu

MenetelmÀ, joka perustuu bloggaaja Stephanie Leen filosofiaan. Se on kÀÀnnettynÀ "tuore tai paistettu". Se perustuu teoriaan, ettÀ kun herÀÀmme aamulla, meillÀ on "tuoreet" aivot, mutta pÀivÀllÀ ne ovat "paistetut". MenetelmÀ on ratkaista vaikeimmat ja tÀrkeimmÀt tehtÀvÀt aivojen ollessa "tuoreet". JÀtÀmme yksinkertaisemmat ja miellyttÀvÀmmÀt tehtÀvÀt "paistetuille" aivoille.

Jotta menetelmÀ olisi tehokkain, meidÀn tulisi varata 15 minuuttia ennen nukkumaanmenoa seuraavan pÀivÀn suunnitteluun ottaen huomioon yllÀ oleva filosofia.

Tim Ferrissin menetelmÀ

Melko monimutkainen, mutta uskomattoman tehokas menetelmÀ amerikkalaissijoittaja Timothy FerrissiltÀ. Koostuu kahdesta postulaatista.

  • 80/20-sÀÀntö (Pareton periaate): 80 % työstĂ€ tehdÀÀn 20 % ajasta. Loput 80 % ajasta on omistettu 20 %:lle jĂ€ljellĂ€ olevasta työstĂ€. Periaatteen ytimessĂ€ on keskittyminen, jonka avulla voit tehdĂ€ suurimman osan työstĂ€ ensimmĂ€isten tuntien aikana. Muun ajan voit rentoutua ja tehdĂ€ rutiinihommia, jotka eivĂ€t vaadi erityistĂ€ keskittymistĂ€.
  • Parkinsonin laki: työ tĂ€yttÀÀ kaiken sille varatun ajan.

Riippumatta siitÀ, minkÀ tehokkaan ajanhallinnan menetelmiÀ valitset työpÀivÀsi jÀrjestÀmiseen, jokainen niistÀ perustuu halullesi jatkuvasti parantaa ammatillista tasoasi ja muuttua parempaan suuntaan.

Yksi ​​pĂ€ivĂ€ – yksi tehtĂ€vĂ€, joka vie sinut lĂ€hemmĂ€s tavoitetta! Kuukausi, yksi pieni tavoite!